4.11.2009

Bike Adventure Raid, Latvia,

Latviassa on mielenkiintoisia seikkailukisoja ja tämä oli yksi niitä. Ohjelmassa n.200km pyöräsuunnistusta, rasteja erikoisissa paikoissa, vähän juoksua ja jonkin verran köysitehtäviä. Kisaan Omjakon otti osaa joukkueella Laura , Wäinämö, Ville ja Heikki.

Kisa alkoi 7-sivua pitkällä tulip-suunnistuksella, jossa oli mahdollisuus oikoa välillä, kun reitit sivuilla eivätä olleet järjestyksessä vaan erisivujen tulip-reitit leikkasivat toisiaan. Hyvin hankalaa hommaa hahmottaa ja reitin optimoimiseksi piti tulip-ohjeita ajaa vastapäivään ja välistä arpoa risteyksiä, kun kaikkiin suuntiin ei ollut etäisyyksiä saatavilla johtuen reittien risteytymisistä. Optimireitti oli 20km, johon ei kukaan selvinnyt. Me ajettiin n.50km jolla oltiin puolenvälin paremmalla puolella. Täytyy sanoa, että mielenkiintoinen osuus, jollaista ei ole tullut aikaisemmin mieleen. Hieno oivallus järjestäjiltä.



Toinen osuus oli 5km juoksuosuus ilmakuvakartalla. Helppoa oli meno ja uimassakin pääsi välillä käymään ja kärki läheni taas kisassa.

Kolmasosuus oli normaalia pyöräsuunnistusta. Koko osuuden pituus oli 25km ja jo ekarasti pummattiin sen verta, että saatiin osuuden tarvittavat kilometrit ennen leimausta kokoon:). No pummaaminen jatkui Latvian mielenkiintoisilla kartoilla vauhdin ollessa maailmanluokkaa. Välillä oiottiin pitkin peltoja, rautateita ja puronpohjia. Hauskaa oli, mutta kisaamisesta ei ollut oikein tietoakaan, kun samoilla sijoilla kisaavilla muilla joukkueilla oli puman disco-lenkkareita jalassa ja koulureppuja selässä. Suurinosa rasteista oli laitettu johonkin suonkeskelle tai puuhun n. 5 m korkeuteen. Näitä oli varmasti Lauralla hauska leimata, kun kisassa piti olla leimasin naispuoleisella jäsenellä sekä ranteessa, että pyörässä. Joten myös pyörää revittiin puihin ja pitkin suota pistorasteille. Osuuden lopussa oli vielä vähän jumarointia ja rastien kopiointia pakollisten tulitikkujen valossa.

Lopulta päästiin huoltoon, jossa kisan ratkaisevia rogaining-rastien koordinaatteja selviteltiin morsettamalla ja Sudokujen ratkomisella. Helppoa hommaa ja tiiimi kuittasin kisan nopeimman sudoku/morsetus/huolto-ajan

Huollon jälkeen alettiin taas ajamaan tosissaan kärkeä kiinni kahden tunnin takamatkalta edeten normaalilla tulip-suunnistuksella. Muutomaan otteeseen kiivettiin puuhun ja osuuden lopulla oli köysitehtäviä malmijalostamolla. Ensimmäinen tehtävässä piti kiivetä n.5m korkeuteen parvekkeelle leimaamaan ja laskeutua köydellä alas. Laura nousi nopeasti ja alkoi laskeutua, kun järjestäjän osoittama varmistuspisteeksi määritelty ruosteinen kaide petti. Ilman järjestäjien nopeaa reagointia kaiteeseen tarraamalla ja köyden onnekasta sijaintia(20cm kaiteen katkeamiskohdasta), maahan olisi tultu vähän liian nopeasti. Hyvän tuurin ansiosta mitään pahempaa ei käynyt, mutta aineksia pahempaan olisi ollut. Köysitehtävää jatkettiin adrenaliinin vallassa ja seuraava paikka oli kaivossiilo, jossa oli useampi kerros ja liikuttiin kokoajan ilmavissa paikoissa varmistuspisteiden varassa välillä laskeutuen. Komea mesta, mutta ei Länsi-Euroopan kiipeilyturvastandardien mukainen.

Lyhyen pyöräsuunnistuksen jälkeen oli valokuvasuunnistus kaupungissa, jossa piti selvittää rastipisteillä olevien kirjainten perusteella kolmen rastin sijainti. Oikeat kirjaimet löydettiin nopeaa, jonka jälkeen mietittiin n.27min minne mennä. Kellään ei ollut mitään käsitystä kirjainten kertomasta Broken factorysta ja epämääräisestä katuosoitteesta. Miettimisen jälkeen lähdettiin latvialais/ranskalaisen joukkueen perään, joille homma oli helppo. Ilman heitä varmaan paikkaa etsittäisiin edelleenkin. Kolmen rastin piilopaikkana oli vanha jättimäinen tehdasalue. Rasteja etsittiin kunnes paikalliset tiimit tulivat sanomaan, että alueesta on karttakin, jossa rastit suurinpiirtein näkyivät. Helppoa rastien hakua puolittainsortuneista tehdas halleista ja nistitalojen yläkerroista. Tämä lienee ollut kappale kauneinta Latviaa? Todellisuudessa masentavampia mestoja saa hakea.

Seuraavaosuus oli järjestäjä Normundiksen naispuoleisille kisaajille omistettu osuus. Lähes kaikki rastit olivat viemäriputkissa tai puitten latvoissa, joihin ei mahtunut kuin leimaaja ja pyörä. Joten miespuoleiset jäsenet saivat juoda hartsporttia sivusta katsoen, kun Laura haki rasteja viemäreistä, puista, adventure-siiloista ja muista kiipeilyllisistä paikoista pyörän kanssa.

Kärki kuitenkin tasaisesti läheni ja päästiin jo 30min päähän heistä, kunnes tuli jälleen paikallisia suosiva osuus, jossa rastiväliltä puuttui yksikarttasivu. Ei uskallettu lähteä suoraan painamaan, kun teistä ei ollut tietoa vaan tehtiin kierto. Tietenkin suorareitti olisi kartan halki mennyt ja turpaan otettiin reilu tunti seuraavaksi hitainta joukkuettakin vastaan.

Loppukisasta oli optimireittiä 90km pyörärogaining ja 8km juoksurogaining, johon sai lähteä vaikkei kaikkia pyörärasteja hakisikaan. Reippaasti ajettiin fillarilla ja pyöräosuudelta haettiin toiseksi eniten rasteja voittajien jälkeen ja rastikohtia käytetty aika oli kisanparas. Tosin se ei hirveästi lohduttanut, kun jo ennen osuutta oltiin ulkona voittotaistelusta.

Lopputuloksena oli 7.sija. Heikkosija, mutta tässä kisassa pärjääminen länsimaisille joukkueille on hyvin vaikeaa. Hengenvaarallisia kiipeilytehtäviä ja kikkailua oli paljon. Myös paikallistuntemuksesta ja latvian-kielen osaamisesta olisi ollut valtava etu. Hienoja rastipisteitä ja haastava kisa jokatapauksessa ja jos joku on kaivannut Alpon underground kisaa, niin tässä Latvialainen vastine sille.

28.10.2009

BIke Adventure Race, Latvia

Syksy etenee ja Omjakonin kauden viimeiset kisat ovat ohjelmassa. Ensiviikonloppuna Laura, Wäinämö, Ville Ja Heikki eli Suomen tämän hetken kovin seikkailukokoonpano lähtee latviaan 24h pyöräsuunnistuskisaan haastamaan Baltian parhaat seikkailu-urheilijat BAR:iin. Kisa koostuu pääasiassa pyöräsuunnistuksista erilaisilla historiallisilla kartoilla, jonka lisäksi kisassa on sopivan mittaisia juoksuosuuksia ja haastavia kiipeilytehtäviä. Saa nähdä miten tiimin käy. Kisa alkaa lauantaina klo:12.00 ja latviankielistä live-seurantaa on sivulla: www.raid.lv.

Outilla kisaajana ja Jörgellä huoltajana on reilun viikonpäästä ohjelmassa Portugalin MM-kisat Team Multisportin riveissä. Suomalaiset lähtevätkin kisaan ennakkosuosikkeina, vaikkei paikalla olekaan Suomen tämän kauden ehdottomasti parasta seikkailujoukkuetta Omjakonia, lukuunottamatta Outia. Outin ansioista Team multisportilta voi odottaa vain voittoa. Lisäksi Suomalaisista mukana kisassa ovat Adventure Team Finland sekä Penat Scandinavian Outdoorstore nimellä. Tsemppiä suomalaisille kisaan.

25.10.2009

Syysristeily

Heikki, Soikka, Outi, Tume, Laura, Kaisu, Wäinämö, Woodmanin Pekka ja Ville tekivät viikonlopun aikana onnistuneen syysristeilyn Kokemäenjoella. Risteily lähti liikkeelle Huittisten Karhiniemestä ja kulki Kokemäen ja Harjavallan kautta Poriin. Matkaa mittariin kertyi yhteensä noin 84 kilometriä.
Risteily aloitettiin perjantai-iltana Vammalan ammattikoululla, jossa kauden aikana kovia kokenut Acron Martre sai hieman laastaria haavoihin. Sisäoppilaitosmainen majoitus tarjosi hyvän lähtökohdan kello 6.30 tapahtuneelle herätykselle ja siirtymiselle lähtöalueelle.
Matkan varrella ohitettiin monia mielenkiintoisia kohteita ja kaupunkeja, kuten Kokemäen ja Harjavallan padot sekä Nakkila. Matkan puolivälissä melojat pysähtyivät aterioimaan Pizzeria Beldaan. Voisi luulla, että omistajat ovat näreissään, kun yhdeksän melojaa astelee vettä valuvina ovesta sisään, valtaavat koko ravintolan ja tilaavat kalsareissaan iskenderiä. Tällä kertaa palvelu oli kuitenkin mitä loistavinta.
Pääasiassa Kokemäenjoki on tasaista jyystämistä, jossa ei paljon virrasta pääse nauttimaan. Harjavallan padon jälkeen joessa on kuitenkin jopa muutama liruava koski. Kosket olivat mukavaa vaihtelua tasaisen jyystämisen jälkeen.
Tasan 12 tuntia ja monta hauskaa juttua myöhemmin melojat saapuivat Porin Kirjurinluotoon. Kirjurinluodosta matka jatkui kohti Noormarkkua ja Outin haciendaa. Risteilyn iltaohjelma sisälsi saunomista, ruokailua sekä MC Wäiskin riimittelyä.
Viikonlopun melonta oli varsin onnistunut. Resepti on yksinkertainen: hyvä melontaseura, tarpeeksi hyvää ruokaa ja juomaa sekä toimiva logistiikka. Kiitokset kaikille osallistujille sekä huoltojoukoille.