O M J A K O N: maaliskuu 2007

Kisassa virtaa reisiin antoivat:GUTZY – urheilujuomat ja energiapatukat

Tänuavaldus: Priit Paenurm & Mountain Loghome

Teksti: Heikki Hihnala, Kuvat: Jaakko Soivio

Olin jo pari vuotta kuunnellut Hallilan ja muiden hehkutusta BWC:stä, joten nyt oli aika lähteä sinne kisaamaan jo viime vuonna kisanneiden Jaakko Soivion ja Maija Aatsingin kanssa. Mukaan vahvistukseksi draftattiin vielä kaukopartiohiihtäjä Ville Mäkelä, joten iskuryhmä oli kasassa. Tavoitteemme kisassa oli päästä lähinnä maaliin, koska aina kun suomalainen joukkue oli päässyt BWC:n maaliin, oli samalla tullut myös mitalisija. Yleensä kisassa on päässyt maaliin täyden reitin vain alle ¼ joukkueista. Tavoite ei ole helppo, muttei kuitenkaan täysin mahdotonkaan. Kisan osanottajalista oli tänä vuonna kova sillä mukaan oli tullut pari Ranskan huipputiimiä ja lähes kaikki viime vuosina mitaleille sijoittuneet joukkueet sekä muutama yllätysjoukkue muun muassa Jenkkilästä.

Prologi:

Matkaan päästiin kisaan jo hyvissä ajoin ja tavoite oli saapua kisapaikalle niin että saamme yhden päivän aikaa tutustua Etelä-Puolan maisemiin ja viritellä kaikki kamat rauhassa kuntoon kisaa varten. Mutta jo Tallinnaan saapuessa Opelimme kannentiivisteet sanoivat sopimuksen irti ja hädin tuskin saimme raahattua automme Olegin Autokummi serviselle, jossa kukaan ei puhunut muuta kuin venäjää, mutta jotenkin saimme auton huollon sovittua sinne.

Olegin paja.

Nyt vaan piti keksiä vara-auto jostain ja alkoi armoton puhelinrumba kaikkialle. Autovuokraamovaihtoehdot totesimme liian kalliiksi opiskelijatuloillemme ja muutenkin hankalaksi, koska heillä ei ollut peräkoukullisia autoja ja olisimme siten tarvinneet 3 tavallista farmaria tai 2 transittia tavaroillemme, jotka olivat kelkankuljetuskärryssämme. Soittelimme myös Suomeen autovuokraamoihin ja autoliikkeisiin, mutta ilman merkittävää tulosta, joten alkoi jo mietittymään päästäänkö edes kisaamaan. Viimein Ville keksi idean kysyä apua Viron joukkueilta ja muistimme ISC:in olevan menossa täältä kisaamaan Puolaan. Siispä soitto ISC-yhtiön päämajaan ja kyselimme yhteystiedot ISC-seikkailujoukkueelle. ISC:in seikkailujoukkueen puhelimeen vastasi Rainer Lond, joka lupasi kysellä autoa meille. Ja hetken päästä meille soittikin Ex Muontain Loghomen arkkitehti-seikkailija Priit ja sanoi että pystyy vuokraamaan meille oman koukullisen autonsa kisan ajaksi. Onneksi tuli tämä pelastus, sillä muuten tuskin olisimme edes päässeet Puolaan asti. Suurkiitokset virulaisille joukkueille siitä että saimme auton ja pääsimme edes kisaamaan Tallinnan Viruhotellia kauemmas.

Kisapaikalle saavuimme hyvissä ajoin, tosin lunta alhaalla laaksossa ei ollut, mutta järjestäjät lupasivat sen riittävän, joten hiihdot pidettäisiin. Infoissa ei ollut mitään ihmeellistä ja järjestäjät puhuivat erinomaista englantia ja kaikki sujui muutenkin mallikkaasti. Moni rastipiste olikin samassa paikassa kuin viime vuonna, joten kisassa oli selkeä etu aikaisemmin maaliin selvinneillä joukkueilla.

Avausseremonia. Etualalla tämän vuoden tulevat kuninkaat.

Osuus 1. Kaupunkisuunnistus 5km

Kisa alkoi 5km kaupunkisuunnistuksella, jossa oli samat rastit kuin edellisenä vuotena. Lähtösuoran verran viiletimme kärjessä kameramiesten kuvatessa. Heti kameramiehet ohitettua aloitimme säästelyn ja annoimme joukkueiden painella ohitse. Suunnistus oli helppo, joten siinä ei juuri eroja syntynyt.

Hetki ennen starttia.

Osuus 2, Trekki 49km + Linnasuunnistus

Heti kisan alkuun oli laitettu osuus joka ottaisi turhat luulot pois suurimmalta osalta joukkueista eli pitkähkö trekki, millä noustiin Sniezska-tunturin (1602m) päälle ja sen jälkeen vuoroteltiin alhaalla kylissä ja tuntureiden päällä. Alun nousun Karpaczista Snieskalle säästelimme ja pian aloitimme nousun kohti top10 sijoja, ohi liian kovaa aloittaneiden joukkueiden. Vaikka vuorilla oli lunta niin jätimme lumikengät pois paikallisen vuorijorman neuvosta - oli kuulema kiivennyt lähes kaikki maailman yli 8000-metriset tunturit. Ja päätös olikin ainoa oikea kovan lumen vuoksi, joten kannatti lahjoa äijää kertomaan sääolosuhteet huipulla. Välillä käytiin linnassa etsiskelemässä rasteja ja sitten taas paineltiin tunturiin. Tosi hapottava osuus, jossa jäiset rinteet ja lumiset polut tekivät parhaansa kisailijoiden nivelien ja lihaksien tuskaa lisätäkseen. Viimein saavuimme vaihtoon 11/22 sijalla.

Ensimmäinen kerta Sniezkan sääasemalla.

Osuus 3, Hiihto 30km.

Hiihtopaikan lähdössä oli mitä mahtavin liisterikeli ja olimmekin valmistaneet sukset tälläistä keliä varten. Mutta jo 20min mäennousun ja yöllisen pakkasen kiristymisen jälkeen olimme saavuttaneet pakkasasteet ja liisterit jäädyttivät lumen kiinni suksien pohjiin. Tämän jälkeen hiihdimme yli kaikenlaisten lankkujen ja havujen, mutta suksen luisto kesti joka kerralla vain pari sataa metriä kunnes oli jälleen metri lunta suksen pohjassa. Lopulta pääsimme pois korkealta mäennyppylältä ja sukset alkoivat jälleen toimia. Hetkessä tavoitimme pari tuntia ennen meitä lähteneet ranskikset vuorisuksineen ja annoinne heidän hetken roikkua peesissä kunnes joku niistä simahti täysin. Myös pari muuta joukkuetta koetti roikkua vauhdissamme turhaan. Viimeisellä rastilla tapasimme myös muutaman hukassa olevan joukkueen ja ampaisimme heistä ohi löytämällä rastin ensimmäisenä ja alamäessä kaatuilimme vielä vartin kaulaa heihin. Vaihdossa tankkasimme hyvin ja lähimme seuraavalle etapille seuraamaan Tilakin tamppaamaa uraa 8/22 sijalla.

Sukset iskuun?

Osuus 4, Trekki 38km + köysinousu ja -lasku

Osuus alkoi 2h mittaisella ylämäellä, jonka huipulla otimme Tilakin kiinni. Emme halunneet lähteä tuuleen avaamaan latua, joten pidimme kunnon evästuon ja päästimme Tilakin kärkeen. Muut joukkueet olivat joitakin tunteja meitä edellä, mikä antoi tuulelle ja lumelle aikaa tukkia urat edellämme. Ihmetykseksemme Tilak suuntasi vuorelta suoraan alas, jonnekin reitille, mitä ei ainakaan meidän kartassa ollut. Itse lähdimme puskemaan vuorenharjaa seuraavalle rastille, mutta sää oli sen verta kova, ettei matka juuri edennyt. Tuulta oli tunturimajojen mittareissa ollut yli 100km/h. Niinpä pudotimme alas avotunturista metsään ja myllytimme edellisen päivän polkuja auki, joilla ei Tilak ainakaan ollut käynyt. Alemmalla reitinvalinnalla pysyimme hyvin vauhdissa mukana ja ohitimme Quatron, joka oli lähtenyt osuudella kauan aikaa ennen meitä. Tästä eteenpäin leikimme kissa-hiiri-leikkiä heidän kanssaan. Matkan köysinousun ja – laskun teimme rutiinilla ja pian pääsimme taas nousemaan Sniezkan päälle. Huipulta laskimme mäkeä alas Karpacziin, jossa nukuimme lähes 4h. Sijoitus 7/22.

Joskus tuuli enemmän. Toista kertaa Sniezkalle.

Osuus 5, MTB 105km + luolasuunnistus + köysipuisto + köysinousu ja -lasku

Pyöräilyosuudelle lähdimme muutaman tunnin ennen auringonnousua, koska alussa oli luolasuunnistus ja selkeitä rastivälejä, jotka on helppo suorittaa pimeässä vauhdilla.

Muutaman tunnin loputtomien mäkien ajamisen ja pyörän lumessa kantamisen jälkeen saavuimme köysipuistoon, jossa suurin osa edellä olevista joukkueista odottteli vuoroaan ja mekin jouduimme odottelemaan tunnin. Itse köysitehtävät puistossa olivat erittäin rankkoja ainakin itselleni, koska niissä oli useampi löysä vaakaköysi, jotka piti edetä käsin, nousukahvalla tai kahvoilla. Loppupyöräily ja köysitehtävät sujuivat mallikkaasti ja tavoitimme jälleen meitä vähemmän levännyttä Quotroa tasaisesti.

Yksi pyöräilyn huipusta saavutettu jälleen piristävällä bike-fightingilla.

Osuus 6, Trekki 26km + patoköysihässäkkä

Heti trekin alussa oli suurelta padolta laskeutuminen ja patoportaita pitkin nousu. Patoportaille tullessa näimme vanhan bankettikaverimme Nutrendin navigaattori Liborin, joka meinasi, etteivät he kisaa enää koskaan ja että jättävät leikin sikseen koipien ollessa niin romuna. Patoportaat selvitimme nopsasti ja trekillä ei tapahtunut mitään ihmeempää, paitsi Nukkumatti kutsui kävellessä osaa joukkueestamme. Vaihtoon päästyämme olimme vain 10min Quatrosta ja päätimme nukkua heidän kanssaa yhtä pitkän ajan ja emme laittaneet herätystä. Lähes 3h unen jälkeen heräsimme ja samalla nousi ylös myös Quatro, joka myös oli unohtanut laittaa herätyksen. Sijoitus 6/22

Pitkäksi venähtänyt tauko. Taustalla säpisee myös Quatro.

Osuus 7, MTB 65km + köysilaskeutuminen mäkihyppytornista.

Osuus oli pääosin helppoa maantiellä ajelua, mutta oli matkalla muutama kunnon mäkikin. Heti alussa huomasimme, ettei peesiin lähteneellä Quatrolla kulje, joten myllytimme heistä karkuun niin paljon kuin ehdimme. Lopussa oli vielä köysilaskeutuminen miehekkäässä tuulessa ja rankkasateessa, mutta onneksi tuuli ei vienyt laskeutujia mennessään. Sijoitus 6/22

Komia mökki. Samassa paikassa oli myös alun linnasuunnistus-
tehtävä.

Osuus 8, Hiihto/trekki 35km

Hiihtotrekin alussa satoi kaatamalle vettä/räntää ja lunta ei ollut maassa nimeksikään. Matkalla kohti Sniezkan huippua kohdallemme iski kunnon ukkosmyrsky ja taivas salamoi. Olikin aika jännää kantaa hiilikuitusauvoja sillä hetkellä ja kuulimme järjestäjiltä, että huipun rasti oli peruttu ja sen takia saimme vähän lisää nousumetrejä hiihdon sijasta. Matkalla tapasimme myös Tilakin, joka jätti leikin kesken. Kesken etappia pidimme jälleen 3h tauon vuoristomajalla, jossa herätimme majan muorin keittämään meille taika-lihasopat kaksi kertaa keskellä yötä.

Vuorimummon öinen taikasoppa pistää naaman
virneeseen.

Majalta tykittelimme vaihtoon 5h ja matkalla saimme Suomesta väliaikatietoja, että ero perässä tuleviin on 6h....
Sijoitus 5/22

Osuus 9, MTB 43km

Teimme vaihdon tosi rennosti, kun luulimme, että ero seuraavaan oli useita tunteja. Puolisen tuntia vaihdossa nuokuttuamme Quatro ja Pattex yllättäen ilmestyi sinne ja tajusimme, että olimme saaneet vanhojan väliaikoja Suomesta ja kisa alkoi uudelleen. Samalla saimme kuulla, ettei viimeistä vaihtolaatikkoa ehditä oman unohduksemme takia saada viimeiselle vaihtopaikalle ajoissa. Lähdimme pyöräilyyn kärjessä, mutta säästelimme voimia himmaillen, jotta viimeisessä pyöräilyssä voisimme sitten ohittaa muut.

Lopussa Quatro sai meidät kiinni, mutta viimeisessä mäessä karkasimme kuitenkin vaihtoon. Samalla näimme järjestäjien huoltoauton tulevan meitä vastaan, josta arvelimme, että varusteeet olivat meitä odottamassa jo vaihtopaikalla. Sijoitus 5/22

Osuus 10, Trekking 18km + Köysinousu + kiipeily + tyrolian traverse + laskeutuminen + linnasuunnistus

Onneksi vaihtoon tullessa varusteet olivat odottamassa ja teimme äärimmäisen nopean vaihdon ja lähdimme kiipeilyrasteille ensimmäisenä, koska pelkäsimme niiden ruuhkautuvan. Quatro ja Pattex lähtivät sen vuoksi pakosta kiertämään suunnisturataa päivänvalossa, jolleivat he halunneet jonottaa meidän takana kiipeilyrasteilla.

Hercules vänkkäröi traversessa.

Kaikilla joukkueilla oli vauhti trekillä niin hidasta jalkaongelmien takia, ettemme laskeneet suunnistuksen tekemiseen päivänvalossa tai pimeällä juuri merkitystä. Vaihtoon tulimme 5min Quatroa ja 12min Pattexia perässä ja tiesimme pystyvämme veivaamaan virheettömällä pyöräsuunnistuksella heistä kummastakin ohi.

Kyllä… reitti sisälsi suuren osan alueen
huipuista. Nousumetrejä kertyi rannetietokoneen mukaan
rapiat 16000.

Osuus 11, MTB 17km + köysitraverse

Alku ajettiin lujaa ja loppu vielä lujempaa. Reitinvalintamme oli ehdottomasti nopeampi kuin muiden, mutta Pattexia emme ehtineet luultavasti saada kiinni. Viimeinen rasti oli samalla mäenpäällä, josta NFS:n oli sitä viime vuonna pummannut ja me teimme saman virheen. Oli tosi rankkaa todeta itse olevan oikeassa rastipisteessä, mutta väärällä puolella kalliota ja nähdä parin tiimin menevän suoraan rastille mäen toiselle puolelle, jossa rastimiehet odottelivat. Viimeisellä rastilla oli sitten köysiliuku, johon joukkueet pääsivät yksi kerrallaan, joten peli oli menetetty saapumalla viimeisenä kolmesta joukkueesta sinne. Liulta oli enää kilometri maaliin, jonne saavuimme tavoitteet saavutettuina, mutta silti tyytymättöminä.

Maalissa

Viides sija palkintoineen oli niin lähellä ja onnetar ei suosinut meitä, joten vähän jäi hampaankoloon. Maaliin pääsy 5vrk:n kisassa täydellä reitillä oli kuitenkin omalla kokemuksellamme erinomainen suoritus ja seuraavaan pitkään kisaan uskallamme lähteä jo tavoittelemaan sijoitusta, ei pelkästään maaliin pääsyä. Ennenkuin teipit olivat jaloista irti, oli seuraavan kisan suunnittelu jo täydellä höngällä käynnissä <http://www.adventurerace.si/>.