oli 7 tuntia ja kaikki kilpasarjalaiset käyttivät sen hyvin hyödyksi ja kisasivat loppuminuuteille saakka. Omjakon osallistui
vaihteeksi sekasarjaan ja tiimissä olivat Heikki ja Outi. Tiimille tuli voitto! Tässä raporttia ja tunnelmia kisasta.
Kisapäivä oli todella kuuma ja paahteinen, eikä iltapäivän pieni tuulenvire paljon kisailijoita viilentänyt. Kisa alkoi
lyhyellä ja sähäkällä noin 1,5 kilometrin melonnalla, jotta kisailijat saataisiin hiukan hajaantumaan seuraavaa etappia varten.
Melonnassa päästiin suht hyviin asemiin rastille mentäessä, saimme juuri leimattua ennen kuin suurin osa tiimeistä saapui rastille.
Rasti oli laiturin nokassa, ja ryysis sinne oli taattu, kun osa pyrki rastille ja osa halusi äkkiä pois kasan keskeltä. On
se varmaan aina yhtä hauskan näköistä rynnimistä tuo kisan alku. Melonnasta juostiin kisakeskukseen, joka sijaitsi Solvallan Swinghillissä
laskettelumäen yläpäässä. Tietenkin kisassa hinkattiin ylös-alas rinnettä, pyörillä ja jalan. Mäen päällä oli ollut juuri noin 32 astetta lämmintä,
eli kenellekään ei tullut sinä päivänä kylmä.
Melonnan jälkeen lähdettiin pyörillä laskettelumäen huipulta merkittyä reittiä pujotellen mäkeä alas. Edessä olisi noin 15 km pätkälle, joka johdattelisi
kisaajat coastaleering-osuudelle. Pyöräily sujui meiltä ihan ok, päästiin kärkiletkaan mukaan. Polkupätkällä vähän jäätiin,
mutta sen verran vähän että coastaleering-osuudella kisan kärki oli näkyvissä yhtä rastia edellä.
Coastaleering-osuus oli sekasarjalaisille harmillisesti lyhennetty, joten miesten sarja jatkoi uimista vielä muutaman rastin lisää, kun sekasarja
lähti takaisin pyörille ja edelleen kisakeskukseen noin 6 km matkan. Coastaleering-osuus oli todella hieno, sitä olisi voinut
jatkua vähän pidempäänkin! Varsinkin kun keli oli niin helteinen niin uiminen virkisti erittäin paljon. Coastaleering-osuutta edettiin osittain
Lupuslaisten kanssa.
Kiskeskuksesta jatkettiin matkaa melontaan juosten laskettelurinnettä alaspäin. Olimme melonnassa ensimmäiset vesille menijät ja Teron mukaan
noin 10-15 minsaa etuajassa. Tuli heti epäilys, että olemmeko jättäneet jotain huomaamatta väliin, ja kun ketään ei näkynyt niin epäilyksen määrä
kasvoi. Oli pakko vilkaista reittikirjaa. Sen mukaan kaikki oli ok, joten eikun melaa heiluttamaan noin 8 km verran.
Melonta meni hyvin, lämpimissä tunnelmissa! Kellotimme, että sekasarjan toinen joukkue oli about 30 minuuttia meitä jäljessä. Miesten kärki leimasi melonnan
toisen rastin samoihin aikoihin kuin me melonnan viimeisen rastin ennen vaihtoa. Naisten kärki haki melomalla vain yhden rastin samaan aikaan kuin me ko.
osuuden viimeisen rastin. Kenelläkään ei varmaan ollut ongelmia löytää melonnan rasteja.
Melonnasta päästiin ekana pois ja juostiin suoraa taas laskettelumäen huipulla sijaitsevalle vaihtoalueelle. Tähän saakka kaikilla
kisaajilla oli ollut päällä (ja joillian harvoilla repussa) pelastusliivit. Niillä tarkenee ulkoilla vähän viileämmälläkin kelillä.
Nyt vihdoin niistä päästiin eroon. Pyöräilyä oli vuorossa melonnan jälkeen noin 6 km. Tässä meidän tiimi teki pummia varmaan noin 25-30 minuuttia. Emme millään
meinattu löytää rastia nro 9. Aikamoista pörräämistä.
No, ettiäppäin sanoi mummo lumessa, ja 9 rastin löytymisen jälkeen loputkin pyöräilyrastit löytyivät suhteellisen hyvin. Pyöräily loppui rullaluisteluun. Rullaluistelua
oli lyhennetty yhden rastin verran sekasarjalaisten kohdalta. rullaluistelussa ei kovin kauaa aikaa kulutettu kun jo taas oltiin takaisin pyörillä aloittamaan kisan viimeinen
pyöräilyetappi. Se olisi noin 17 kilometrin mittainen. Alku oli tietä ja se vaihtui lopulta poluksi. Hieno pätkä olikin. Karttaan oli merkattu tämä polku pakolliseksi
reitinvalinnaksi ja polun loppupäässä oli rasti, jonka jälkeen polku vaihtui hiekkatieksi. Pyöräiltiin vaihtoalueelle.
Pyöräilyn jälkeen edessä oli kisan viimeinen osuus. Se oli rogaining-etappi, jossa sekasarjalaisten piti hakea kartassa näkyvistä rastipisteistä 7 vapaavalintaista.
Tässä pummattiin toisen kerran aika hyvin ja ensimmäisten 2 rastin hakemiseen paloi paljon aikaa. Vähän pörrättiin taas. Sen jälkeen loput viisi rastia löytyi suht. helposti.
Maaliin päästiin ajalla 6.49 kaikki roganining-rastit keränneenä. Maaliin tuli samoihin aikoihin miesten kärki ja sen jälkeen sekasarjan toiseksi sijoittunut Lupus sekasarja.
Hienoa ja kuumaa oli. Nähtävästi tuli juotua tarpeeksi, kun ei piiputtanut missään vaiheessa kuumuuteen. Pyöräilyreitit olivat todella hienoja: hienoa polkua ja maisemia, ylä- ja
alamäkiä ja kallioisia pätkiä. Myös coastaleering-pätkä oli hieno. Kisan jälkeen auringon polttamia kohtia yritettiin paikkailla rasvalla ja varjolla, tosin vähän huonoin tuloksin.
Nyt on kumpikin saanut tälle kesälle hieno "töimiesrusketus": selkeät sukan rajat nilkoissa, hihan rajat käsivarsissa ja sortsirajat reisissä.
Kiitos järjestäjille hienosta kisasta! Tästä on hyvä jatkaa ensi viikonlopun Jukolaan ja Venloihin. Suunnistuksen lisäksi luvassa on fillarointia, kun on koko viikonloppu aikaa ulkoilla.
Outi
0 kommenttia:
Lähetä kommentti